Someväittelijä, mitä jos et olekaan oikeassa?

Someväittelijä, mitä jos et olekaan oikeassa?

Sosiaalisessa mediassa tärkeintä on saada sanoa viimeinen sana ja nopeasti. Se ei kuitenkaan johda yhtään mihinkään, sillä vain ymmärryksellä rakennetaan parempaa maailmaa.

– No onhan se nyt ihan paska.

Näin sanoi ystäväni, kun aloin puhua sosiaalisen median väittelykulttuurista.

Ihmisellä on käsittämättömän kova tarve olla oikeassa. Etsiipä käyttäjäkokemuksia sitten farkkujen vaalentamisesta tai banaanikärpästen hävittämisestä, Vauva.fi- ja Kaksplus-keskustelupalstoilla on saatu riita aikaiseksi aiheesta. Verkkoartikkeleiden kommenttipalstoja en oikeastaan edes halua enää vilkaista, sillä ainainen tappelu väsyttää.

Teen harvoin vakavia, mielipiteellisiä päivityksiä sosiaaliseen mediaan. Kun kuitenkin sellaisen teen, pelkään jo julkaistessani kirjoittaneeni itseni suohon. Kimpoilen, jännitän ja hikoilen. Olen gladiaattoriareenalla, jossa jokainen tykkäys vastakkaiselle mielipiteelle on keihäänpisto kylkiluiden väliin. Olen ala-asteella, keskellä tyttöporukan aina yhtä ilkeää riitaa. Kun “yks vastaan kaks” tarkoittaa, että vietän taas viikon ajan välituntini yksin.

Mitä jos näkemykseni onnistutaan kumoamaan ja saan somessa tyhmän maineen? Mitä jos kommentoin liian ajattelemattomasti, menetän kaikki ystäväni ja joudun sulkeutumaan kotiini kahdestaan oman, niin arvokkaan Mielipiteeni kanssa? Vain minä ja minun rakas Mielipiteeni.

Mitä? Naurettavaa.

Olen ala-asteella, keskellä tyttöporukan aina yhtä ilkeää riitaa. Kun “yks vastaan kaks” tarkoittaa, että vietän taas viikon ajan välituntini yksin.

Moni tutuistani sanoo, että on lopettanut vaikeista aiheista päivittämisen kokonaan, koska ovat kyllästyneitä vastakkainasetteluun.

Kuten Vesa Heikkinen toteaa kolumnissaan, mediassa tehdään usein yksinkertaistavia yleistyksiä ja hätäisiä rajanvetoja. Tarinoiden maailmassa on totuttu kokonaisuuksiin, joista on erotettavissa hyvä ja paha, oikea ja väärä. Kahtiajako on helppoa mutta siihen sen hyveellisyys jääkin. Mustavalkoisuus ja asioiden yksinkertaistaminen ovat ihmismielen tapoja selvitä kovin täydessä ja nopeassa maailmassa.

Kun keskustelujen kärjistäminen väittelyiksi on muotia, harva jaksaa enää edes ryhtyä keskustelemaan. Egon mennessä aiheen edelle ei enää puhuta asioista, vaan keskustelu liukuu kummalliselle metatasolle, jossa vastapuolen ajatteluketjusta tulee kritiikin kohde. Ja kun keskustelua ei enää suostuta edes aloittamaan, ollaan ison ongelman äärellä.

Ei ole olemassa yhtä totuutta, ja ainakin minua se ahdistaa. Olisi ihanan helppoa, jos kaikkiin kysymyksiin olisi yksi oikea vastaus, mutta niin vain ei ole. Mielipiteellinen päivitys ei voi ikinä olla piste asiasta käytävälle keskustelulle, eivätkä ole siihen kirjoitetut kommentitkaan. Asiat ja ihmiset hakevat jatkuvasti uomiaan, ja siksi mielipiteet saavat välillä totuuden aseman. Jotkut niistä mielipiteistä ovat parempia kuin toiset, mutta muiden ajatusten poissulkeminen ei ole ratkaisu.

Mitä jos yhteisymmärryksen sijaan opeteltaisiin pyrkimään edes ymmärrykseen? Ymmärrykselläkään en tarkoita hyväksymistä.

Yli 2 000 vuotta sitten Aristoteles oivalsi tämän lausuessaan, että älykkään mielen tunnistaa sen kyvystä pyöritellä ajatusta ilman, että hyväksyy sitä. Voisiko somenatiiviaktiivikin aloittaa tästä? Jos omaan kuplaan vetäytymisen sijaan hyväksyttäisiin se, että asioista ollaan eri mieltä, voisimme kaikki elää samassa isossa kuplassa, erilaisina.

Helsingin Sanomien haastatteleman viisaustutkijan Eeva Kallion mukaan viisas ihminen ymmärtää, ettei voi tietää kaikkea, sillä tieto muuttuu. Viisas on tiedolle nöyrä eikä pelkää tutustua omalle näkemykselleen vastakkaisiin mielipiteisiin.

Jos haluan olla viisas, täytyy minun tarpeen vaatiessa päästää rakas Mielipiteeni menemään.

Kiihotuksesta johtuen luemme yhä aggresiivisemmaksi muuttuvan kommentiketjun loppuun, vaikka mieli pahoittui jo ensimmäisten kommenttien kohdalla.

No mutta onhan se nyt ihanaa.

Seurata sivusta miten ihmiset kiihtyvät netissä, tökkivät toisistaan tunteita esiin, tekevät arjesta merkityksellisempää. Negatiiviset reaktiot ovat viihdettä yleisölle, popcornit siis vain tulille!

Tanskalainen psykologian professori Hans Henrik Knoop sanoo, että negatiivisuus kiinnostaa ihmistä enemmän kuin positiivisuus, ja syy siihen on evoluutiossa. 10 000 vuotta sitten ihmiselämää varjostivat uhat leijonista kallionkielekkeisiin, ja ihmisaivot muovautuivat jatkuvaan varuillaanoloon. Uhka ja negatiivisuus siis saavat neutraaliutta tai positiivisuutta enemmän aikaiseksi synapsitrafiikkia aivoissa.

Vaikka somesekoilun ja aivojen evolutiivisen muokkautumisen välillä ei ole suoraa syy­­–seuraussuhdetta, se kuitenkin selittää jotain. Kiihotuksesta johtuen luemme yhä aggresiivisemmaksi muuttuvan kommentiketjun loppuun, vaikka mieli pahoittui jo ensimmäisten kommenttien kohdalla. Tunteen vallassa saatamme myös helpommin osallistua väittelyyn.

Sosiaalisen median keskustelukulttuuria voi rakentaa ja parantaa panostamalla kasvokkaiseen keskusteluun. Helsingissä on järjestetty Nuorten filosofiatapahtumaa Nufitia vuodesta 2001 asti. Nufitissa opetellaan pohtimaan, väittelemään ja argumentoimaan rakentavasti. Keskustelujen alustajina on niin tutkijoita, poliitikkoja kuin taiteilijoitakin

– Somessa voi vain heittää paskaa ilmaan ja katsoa, mitä tapahtuu. Livekeskusteluissa niin ei käy koskaan, sanoo tilaisuuteen osallistunut Vilppu Rantanen Voima-lehden haastattelussa.

Sosiaalisen median keskustelukulttuuria voi rakentaa ja parantaa panostamalla kasvokkaiseen keskusteluun.

Maailmassa on paljon tärkeitä asioita, joista täytyy puhua. On epätasa-arvoa, ilmastonmuutos ja humanitaariset kriisit. On valtavasti ja valtavan suuria ongelmia, joiden keskellä yhden somekänkkäränkän huuto ei kuulu. Tarvitaan yhteistyötä ja ymmärrystä.

Tee päivitys ja sano Mielipiteesi. Sano se rohkeasti, ja ota yhtä rohkeasti vastaan vastakkainen. Pelaa sitten vaikka vähän Trivial Pursuitia, äläkä hermostu jos et tiedä vastauksia. Aseta egosi istumaan viereiselle penkille ja anna itsesi nauttia siitä, että saat oppia uutta.

Jaa juttu:

Reunamedian mielenkiintoisimmat jutut suoraan sähköpostiisi. Ei roskapostia.