Tila ilman teuraita – Näin syntyi Eläinsuojelukeskus Tuulispää

Piia Anttonen halusi toteuttaa unelman omasta hevosesta omalla maatilalla. Hän tuli kuitenkin toisiin aatoksiin ja hylkäsi ratsastamisen. Tilasta tuli kuolemaan tuomittujen eläinten uusi koti.

Somero on tunnettu sikatiloistaan. Yksi 9100 hengen kylän vakiotapahtumista on Suviheinäjuhlat, jonka yhteydessä paikalliset maaseutuyrittäjät järjestävät possujuhlat. "Somero on yksi Suomen merkittävimmistä maatalouspitäjistä", kuuluu kaupungin esittelyn loppukaneetti.

Kaikkien näiden tilojen seassa toimii Eläinsuojelukeskus Tuulispää. Se on koti eläimille, jotka ovat olleet eri syistä kuolemaantuomittuja.

Tuulispään pihalla possut Siiri ja Saara käyskentelevät vapaina. Myös turkistarhalta karannut sinikettu Otto totuttelee elämään omassa aitauksessaan.

Eläinoikeusaktivistin elämä pitäjässä ei ole aina helppoa, mutta Tuulispään perustaja Piia Anttonen ei halua puida ideologisia yhteenottoja julkisesti. Hän sanoo huolehtivansa Tuulispään tarpeista, eikä puutu muiden asioihin. Hän sanoo tulevansa paikallisten yrittäjien kanssa toimeen, vaikka kaikki eivät hänen ajatuksistaan pidä.

Maaseudun yrittäjät saavat tukia, Tuulispäätä pyörittävä yhdistys lahjoituksia. Ensimmäiset saavat tuottoa lihatuotteista, jälkimmäinen erilaisista oheistuotteista sekä koulutuksista.

Elämä on pitkälti samanlaista kuin millä tahansa tilalla, mutta Tuulispään eläimet eivät päädy lautasillemme.

Reunamedian toimittajat Vilma-Lotta Lehtinen, Saara Tunturi, Saara Tuominen, Ida Tokola ja Sami Lindfors viettivät kolme päivää Tuulispäässä helmikuussa. Keitä ovat Someron erikoisimman tilan asukit?

Lyhytdokumentissamme Tuulispään perustaja Anttonen kertoo, mikä sai hänet ryhtymään eläinoikeusaktivistiksi.

Tuulispäähän päätyneistä eläimistä kertova juttu julkaistaan keskiviikkona 27.4.

Jaa juttu: