"Onpa hienoa, että sä olet täällä meidän kanssa!" – Osku Timonen on kyllästynyt siihen, että vammaisten elämää taivastellaan

"Onpa hienoa, että sä olet täällä meidän kanssa!" – Osku Timonen on kyllästynyt siihen, että vammaisten elämää taivastellaan

Osku Timoselle vammaisten asioiden edistäminen on sydämen asia. Tasa-arvosta puhutaan, mutta käytännössä sen toteutuminen on vielä kaukana.

Osku Timonen ei pidä itseään vammaisena. Siitä huolimatta hän joutuu kohtaamaan ennakkoluuloja ja eriarvoisuutta päivittäin. Ihmiset pitävät jotenkin poikkeuksellisen hienona sitä, että vammaiset elävät normaalia elämää.

– Onpa hienoa, että sä olet täällä meidän kanssa, Timonen muistelee baarissa kuulemiaan kommentteja.

Siinä tuntee itsensä ulkopuoliseksi. On tärkeää, ettei ota kommentteja itseensä, vaan sanoo napakasti mutta rakentavasti takaisin. Timonen itse on hymyillyt leveästi ja tokaissut:

– Maistuisko sullekin olut?

Timonen, 32-vuotias yhteisöpedagogi, tekee töitä Med Groupin avustajapalveluissa. Hän hoitaa myyntiä ja markkinointia sekä pyörittää Elä täysii! -klubia, joka järjestää tapahtumia vammaisille, liikuntarajoitteisille ja pitkäaikaissairaille sekä heidän läheisilleen.

Timonen painottaa, että ihmisten tulisi oppia ymmärtämään, että ihminen on paljon muuta kuin rajoitteensa. Se on vain yksi hänen ominaisuutensa. Jokaisella rajoitteisella on oma persoonansa, heikkoutensa ja intohimonsa.

Kokemuskouluttajana työskentelevä Timonen vannoo valistustyön nimeen: rajoitteiset kiertävät esimerkiksi kouluissa kertomassa haasteistaan, voitoistaan ja elämästään. Vammaisuutta ei kuitenkaan pidä korostaa liikaa. Esimerkiksi lehtiuutinen, jossa kerrotaan ”vammaisille suunnatuista vaatteista”, saa Timosen näkemään punaista.

– Lähdin kokemuskouluttajaksi siksi, että tahdon omalla toiminnallani olla esimerkki muille ja rikkoa rajoja ja ennakkoluuloja.

On tärkeää, ettei ota kommentteja itseensä, vaan sanoo napakasti mutta rakentavasti takaisin.

Vammaisen eriarvoisuuden kokemus ei rajoitu Timosen mukaan vain kanssaihmisten jeesusteluun. Vammainen joutuu perustelemaan viranomaisille jokaisen liikkeensä ja menonsa, jos tarvitsee niihin apua, eikä sekään välttämättä riitä tarvittavien taksi- tai avustajapalvelujen myöntämiseen.

– Riippuu päivästä, miten yhteiskunta suhtautuu vammaisiin. Toisina päivinä hyvin, toisina ei niin hyvin, Timonen pohtii.

Timosella ei ole avustajaa, mutta hän näkee byrokraattisen tappelun työnsä ja järjestötoiminnan kautta.

– Jos terve ihminen varaa ulkomaanmatkan, hän menee nettiin ja klikklikklik, se on siinä. Vammainen taas joutuu tekemään vammaispalveluihin hakemuksen matkastaan ja odottamaan, suostuuko kunta maksamaan tarvitsemansa avustajan matkan. Tämän jälkeen hän joutuu itse ensin maksamaan matkan itselleen ja avustajille ja saa kuittia vastaan rahat avustajan matkasta takaisin sitten joskus.

– Meillä ei ole extempore-elämää, Timonen toteaa.

Klubissa esimerkiksi järjestetään tapaamisia ravintoloissa, reissuja elokuviin ja erilaisia keskusteluseminaareja, joissa puidaan vaikkapa seksuaalisuutta.

Kipinän järjestötoimintaan Timonen sai melkein kymmenisen vuotta sitten, kun hän muutti Joensuuhun ja meni työharjoitteluun paikalliseen vammaisjärjestöön. Silloin hän ymmärsi, mitä kaikkea järjestötoiminnalla voi saada aikaan.

Vertaistuki, uudet kokemukset ja ihmiset, ovat Timoselle tärkeimpiä kokemuksia. Hän on oppinut myös vaikuttamisen taitoja: on hienoa, että järjestöt tukevat nuorten luovuutta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

Esimerkiksi Nuorisoyhteistyö Seitti tarjoaa nuorille mahdollisuuden järjestää toisille mieleisiään tapahtumia. Seitistä Timonen puhuu erityisen lämpimästi, eikä ihmekään, olihan hän aikanaan siellä hyvin aktiivinen. Seitti on ollut Timoselle ja muille tärkeä kohtaamispaikka.

Työnsä puolesta Elä täysii – klubissa Timonen matkustelee paljon ja näkee vammaisia nuoria erilaisissa tapahtumissa. Hän pitää klubia erityisen tärkeänä, sillä nuoret saavat uusia kokemuksia, vertaistukea ja tuttuja. Klubissa esimerkiksi järjestetään tapaamisia ravintoloissa, reissuja elokuviin ja erilaisia keskusteluseminaareja, joissa puidaan vaikkapa seksuaalisuutta.

Timosen mielestä järjestötoiminnassa järjestöjen pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä, jotta kaikkien ääni kuuluisi päättäjille kovempana.

– Tällä hetkellä järjestökenttä on mielestäni liian pirstaleinen, Timonen sanoo.

– Lisäksi nuoria tarvitaan enemmän mukaan hallituksiin ja toiminnan vetämiseen, jotta he saavat vaikuttaa toiminnan sisältöön. On tärkeää, että järjestöissä on kaikenikäisiä, koska silloin opitaan väistämättä toinen toisiltamme. Nuorilla on paljon osaamista, kun vain annetaan tilaa ja luotetaan.

Järjestöaktiivi Osku Timonen


  • Kiinnostus järjestötoiintaan alkoi Joensuun paikallisesta vammaisjärjestöstä.
  • Vaikuttanut mm. Invalidiliiton nuorisotyöryhmän INTO:n puheenjohtajana ja Seitti-aktiivina.
  • Nykyään Timonen on Tampereen Kynnys Ry:n hallituksen jäsen ja osa Invalidiliiton kehitystyöryhmää.
Haastattelu on osa projektia, jossa Voionmaan opiston toimittajaopiskelijat ideoivat ja toteuttivat juttuja Reunamediaan keväällä 2017.

Jaa juttu:

Reunamedian mielenkiintoisimmat jutut suoraan sähköpostiisi. Ei roskapostia.