Entinen energialähettiläs kyllästyi väärään tietoon – nyt hän kertoo, mitä energiasta oikeasti tulisi ajatella

Entinen energialähettiläs kyllästyi väärään tietoon – nyt hän kertoo, mitä energiasta oikeasti tulisi ajatella

Tuomas Vanhanen turhautui vallitsevaan energiakeskusteluun ja päätti kirjoittaa, mitä energiasta todella tulisi ajatella. Hän kehottaa ihmisiä muun muassa harkitsemaan sähköauton ostoa, syömään hyönteisiä ja muistamaan, että ydinvoimalla on vielä sijansa maailmassa.

Lasten sarjakuvasta se alkoi.

Muutama vuosi sitten Tuomas Vanhanen luki sähkölaitoksen asiakaslehden numeroa, jossa lapsille kerrottiin tuuli- ja aurinkovoiman vaikutuksista sähkölaitteisiin. Sarjakuvassa elektronit loikkivat hilpeästi voimalaitoksesta kotitalouksiin kun taas tuuli- ja aurinkovoimasta syntyneet ”etiäiset” poukkoilivat vihaisina ympäriinsä tuhoten sähkölaitteita.

Tuhoisat ”etiäiset” olivat vanhentunutta tietoa jo silloin. Silti niillä peloteltiin lapsia, jotka nielevät tiedon sellaisenaan kyseenalaistamatta. Vanhanen sai tarpeekseen.

Puolen vuoden uurastus on saavuttamassa päätepisteensä, kun 30-vuotias Vanhanen saapuu haastatteluun Tampereen keskustaan. Joulukuussa julkaistiin hänen esikoisteoksensa. Haastattelua edeltänyt ilta venyi pitkäksi postitettavia kirjapaketteja valmistellessa.

Vanhanen on kirjoittanut energiasta kirjan, jonka hän on koostanut tutkimustiedosta ja eri alojen asiantuntijoiden näkemyksistä. Valot päälle! -teos kertoo, mitä meidän tulisi tämän aineiston perusteella ajatella aiheesta. Vastaavaa kirjaa, jossa yhdistetään kaikki energian osa-alueet, maataloudesta ja liikenteestä aina ison luokan energiatuotantoon, ei ole Vanhasen mukaan aikaisemmin kirjoitettu Suomessa.

– Puolueetonta tietoa on toki tarjolla, mutta se on usein haudattuna tutkijoiden papereihin. Median energiauutisoinnissa ongelmallista on se, että kaikilla ei ole mahdollisuuksia arvioida juttujen laatua. Puolueellisuutta ei aina tunnisteta, jos ei ole syvällisesti perehtynyt aiheeseen. Melko usein on tullut sellainen tunne lukiessa, että tätäkin asiaa olisi voitu käsitellä laajemmin. Hyviä artikkeleita on, mutta ne jäävät usein kohujen varjoon.

Esimerkkinä kohu-uutisoinnista Vanhanen mainitsee viime vuoden lokakuussa otsikoihin nousseet räjähtelevät lepakot. Kohu sai alkunsa, kun perussuomalaisten Matti Putkonen väitti virheellisesti, että lepakot voivat räjähtää tuulivoimaloiden läheisyydessä.

Vanhasen mukaan kirjan tarkoitus on auttaa ymmärtämään, mitkä teot ovat energian kannalta merkityksellisiä. Hän pyrkii tarjoamaan työkaluja, joilla vaikuttajat eli tavalliset kansalaiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja osallistua faktapohjaiseen energiakeskusteluun.

Kun Vanhanen oli lukiossa, opinto-ohjaaja ehdotti hänelle lääkärinuraa. Se ei kuitenkaan tuntunut tekniikasta ja isoihin asioihin vaikuttamisesta kiinnostuneesta nuoresta mielekkäältä.

– Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa oli aikoinaan mainos Marsiin perustettavista siirtokunnista. Siinä luki suunnilleen niin, että heillä on ihmisiä, jotka pystyvät rakentamaan kasvihuoneita avaruuteen. Ajattelin, että tuohan kuulostaa hienolta tulevaisuuden jutulta, Vanhanen muistelee.

Tie vei kuitenkin Pyhäjärveltä Tampereelle. Ympäristö- ja energiatekniikkaa opiskellut Vanhanen on saattanut jäädä osalle mieleen työstään energialähettiläänä Vaasan seudulla kesällä 2012. Mediassa energialähettilään pestiä kehuttiin tuolloin Suomen kovapalkkaisimmaksi kesätyöksi.

Hakijoita oli yli 1 600. Läpäistyään haastattelut ja psykologisen arvioinnin Vanhanen sai paikan.

– Se oli hieno homma nuorelle teekkarille. Kesän aikana edustin Vaasan seudun energiakeskittymää tutustumalla joka viikko eri firmaan, kuten ABB:hen ja Wärtsilään, sekä kirjoittamalla blogia ja kuvaamalla videoita. Huviakin oli vastapainoksi: pääsin muun muassa hyppäämään lentokoneesta, ajamaan sataheppaisia rata-autoja ja purjehtimaan.

Työ energialähettiläänä kasvatti ajattelemaan energia-alaa monesta eri näkökulmasta. Voimalaitostekniikkaa opiskellut Vanhanen ymmärsi, että kaikki asiat liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Alussa oli blogi, jonka pohjalta hän alkoi lopulta kirjoittaa kirjaa. Kesällä 2016 Vanhanen jättäytyi apurahan turvin täyspäiväiseksi kirjailijaksi.

Valot päälle! -kirjassa Vanhanen pureutuu energiaan muun muassa kodin, ruoan ja politiikan näkökulmista. Energia on abstrakti käsite, minkä vuoksi kulutuksen hahmottaminen voi olla vaikeaa. Mikä oikeastaan on suurta kulutusta ja mikä pientä?

Vanhanen toteaa, että tutkitusti ihmisten kuvittelema pieni kulutus on oikeasti paljon pienempää kuin luullaan ja että iso kulutus vastaavasti on paljon isompaa. Kun yritämme säästää energiaa ja rahaa, meidän kannattaisikin keskittyä jälkimmäiseen, sillä isoimman kulutuksen leikkaamisella on eniten vaikutusta ilmastoon ja omaan talouteen.

Liikenne, lämmitys ja ruoka. Nämä ovat Vanhasen mukaan kolme suurinta energian osa-aluetta, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

Erityisesti liikenteessä yksinäistä henkilöautoilua parempia vaihtoehtoja ovat joukkoliikenteen hyödyntäminen, kimppakyydit ja sähköautot.

Jos kotona on suora sähkölämmitys, on Vanhasen mukaan aiheellista harkita rinnalle lämpöpumppua, jolla lämmön määrän voi moninkertaistaa samalla sähkönkulutuksella.

Ruoan suhteen Vanhanen antaa ytimekkään neuvon: syökää sirkkoja. Lihansyönti kuormittaa ympäristöä, ja sen kulutus on siihen nähden liian korkealla. Vanhanen korostaa vaihtoehtoisten proteiinilähteiden potentiaalia. Jokapäiväisen jauhelihapaketin voi korvata vaikkapa kasviksilla, mutta jos eläinproteiinia on saatava, voisivat hyönteiset olla oiva korvike.

Entä sitten perinteiset valojen sammuttelu ja veden säästeliäs käyttö?

– Pienilläkin teoilla voi totta kai olla merkitystä. Pienet jutut yksinään ovat kuitenkin melko merkityksettömiä, jos isot hommat jättää hoitamatta. Siksi tulisikin pohtia, mitkä nämä isot asiat ovat juuri omassa elämässä, Vanhanen kiteyttää.

Energialähettiläänä Vanhanen pääsi näkemään energiatuotannon ja -kulutuksen monia puolia, minkä vuoksi kirjan kantavaksi teemaksi tuli ajatus puolueettomuudesta.

– Jokaisella ihmisellä on subjektiivinen lähestymistapa aiheeseen, niin minullakin. Energiasta on todella vaikeaa puhua puolueettomasti. Olen hionut keskustelun ääripäitä ja yrittänyt tavoittaa keskitietä. Kirjan luonnoksen olen luetuttanut noin tusinalla ihmisellä, jotka työskentelevät sekä raskaan teollisuuden että hajautetun pienimuotoisen energiatuotannon parissa.

Yksinkertaista, kaikkia miellyttävää totuutta on vaikea löytää. Kirjalla Vanhanen haluaa varmistaa, että lukijalla on mahdollisimman paljon tietoa energiasta ja valmiuksia arvioida energiainformaatiota kriittisesti.

Olennaista Vanhasen mielestä on sopia kaikille energian suurkuluttajille ja -tuottajille yhteinen energia- ja ilmastoystävällinen maali, johon pyrkiä. Eri osapuolten argumentteja tulisi arvioida sen perusteella, vievätkö ne lähemmäs vai kauemmas tuota pistettä. Vanhasesta on myös tärkeää, että ihmiset ymmärtävät energiantuotannon muuttuvan tulevaisuudessa. Tutkijat ja analyytikot kertovat, että esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa, ja sähköautot yleistyvät kustannusten alenemisen vuoksi.

– Ihmisten pitäisi pyristellä vähemmän uudenlaisten energiamuotojen kehityskulkua vastaan. Keskustelussa tulisi keskittyä siihen, kuinka hyvin me Suomena ja Eurooppana voimme toteuttaa tätä ja hyötyä tästä uusiutuvien energiamuotojen kasvusta. Toisaalta esimerkiksi kohut tuulivoimasta ja räjähtelevistä lepakoista ovat tarpeellisia, koska ne tuovat esiin epäilyksiä. Jos ihmisillä on pelkoja, niihin tulee ehdottomasti vastata.

Tuuli- ja aurinkovoimalla on Vanhasen mukaan hyvät edellytykset Suomessa. Aurinkovoimalla voitaisiin tuottaa jopa kaikki maamme tarvitsema sähkö, mutta tuotantokustannukset tässä mittakaavassa ovat yhä korkealla. Pitkä ja tuulinen länsirannikko on mahdollisuus tuulivoiman tuotannolle.

Vahvasti polarisoitunut ydinvoimakeskustelu kaipaa Vanhasesta kuitenkin kaikkein eniten puolueetonta ja faktapohjaista tarkastelua. Hänen mukaansa yksi syy ydinvoiman tiukalle vastustamiselle saattaa olla ydinvoima-alan epäonnistuminen pelkojen lieventämisessä.

Kirjassaan Vanhanen kuvailee ydinvoimaa ”tuulivoiman huonomaineiseksi mutta lähes päästöttömäksi sisareksi”. Hänestä on tärkeää muistaa, että ydinvoima vähentää päästöjä aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa.

– Asiaa voi pohtia kysymällä, kumpi on pahempi: jatkaa ilmaston ja ihmisten terveyden tuhoamista nyt polttamalla hiiltä, vai mahdolliset ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuvat ongelmat tuhansien vuosien päästä.

Kun vertaillaan vähäpäästöisiä ja päästöttömiä vaihtoehtoja, ei Vanhasen mielestä tule unohtaa, että ne kaikki voivat auttaa meitä pääsemään lähemmäs yhteistä tavoitetta – päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä.

– Mielestäni ei ole järkevää lähteä karsimaan pois käytössämme olevia keinoja, kun matka maaliin on niin pitkä ja hankala. Mikään teknologia ei tule parantamaan maailmaa yksin.

Vanhanen vastaa energiaväittämiin:

1. On utopistista ajatella, että Suomessa tultaisiin koskaan kuluttamaan hyönteisiä proteiinilähteenä.

– Tämä on aivan käsittämätön väite. Suomessa tuotetaan jo nyt hyönteisiä ravinnoksi. Tämä on juuri sellaista uutta liiketoimintaa, jota voisimme harjoittaa paitsi Suomessa, myös viedä maailmalle, mikäli hyönteisten käyttö elintarvikkeena ei olisi toistaiseksi kiellettyä suurimmassa osassa EU-maita.

2. Sähkölaitteen tai laturin pistokkeen jättäminen pistorasiaan ei kuluta sähköä.

– Kyllä se vähän kuluttaa, paitsi jos laite on nimenomaan rakennettu niin, että se ei kuluta yhtään. Kulutus on kuitenkin todella vähäistä. Laskin, että jos kyseessä on esimerkiksi todella huono ja vanha puhelimen laturi, pistokkeen seinässä pitäminen saattaa maksaa noin puoli euroa vuodessa.

3. Suomen kokoisen valtion energiateot eivät merkitse mitään niin kauan, kun isot valtiot muualla aiheuttavat päästöjä.

– Muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) on todennut asiasta hyvin seuraavasti: Suomen päästöjalanjälki ei ole merkittävä verrattuna isoihin maihin, mutta Suomen kädenjälki voi olla todella suuri, kun näitä päästöjä vähennetään.

4. Vastustan tuulivoimaa, koska voimalat pilaavat maiseman ja aiheuttavat meluhaittaa.

– Olen toivottavasti onnistunut kirjassa antamaan tähän vastauksen. Maailma muuttuu, ja kun aikaisemmin esimerkiksi on tuotettu hiilellä energiaa, ei sen haittoja olla nähty. Hiilen poltosta syntyneiden pienhiukkasten takia kuolee ihmisiä. Jos tuulivoimaa tulee, kannattaa huomata, että se itse asiassa poistaisi monta haittatekijää.

5. Sähköautot eivät ole varteenotettava vaihtoehto, koska ne ovat kalliita, niillä ei voi ajaa kauas ja niiden valmistuksesta aiheutuu enemmän päästöjä kuin tavallisen auton.

– Sähköautojen hinnat laskevat jatkuvasti ja uskon, että ne tulevat kilpailemaan tavallisten autojen kanssa yhä enemmän. Sähköautojen toimintasäde on kehittynyt radikaalisti viime vuosina. Esimerkiksi keväällä Opel tuo markkinoille mallin, jonka toimintasäteeksi luvataan 500 kilometriä. Aivan keskitalvella ja kovassa käytössä se on tietysti lyhyempi, mutta muutos vanhaan on silti huomattava.

– Sähköauton valmistuksen päästöt ovat akun takia suuremmat kuin tavallisen auton. Jos sähkö kuitenkin tuotetaan puhtaammin kuin vaikkapa kivihiilellä, on päästöhyöty auton elinkaaren aikana todella merkittävä, jopa alle puolet tavalliseen autoon verrattuna.

Jaa juttu:

Reunamedian mielenkiintoisimmat jutut suoraan sähköpostiisi. Ei roskapostia.